Riimilä

Päiväkirja ja valmennukset

☆ 20.06.2018, Kantakirjattavana

Kesäkuussa oli ponikantakirjalla tilaisuudessa paikkoja myös poneille jotka eivät olleet ktk-kelpoisia. Tämän hienon tilaisuuden tullen ilmoitin äkkiä Barbin mukaan. Kovin suuret odotuksen ei minulla ollut tamman suhteen, mutta kovasti toivoin, että se saisi ktk-palkinnon. Tapahtumapaikalla tamma käyttäytyi hienosti ja söi tyytyväisenä ruohoa kentän laidalla odotellessaan vuoroaan. Kehässä tamma oli kuin vanha konkari, vaikka näyttely kokemusta sillä ei ennestään ollutkaan. Tuomarit olivat hyvin yksimielisiä, ja kaikilta neljältä tulikin saman suuruiset pisteet. Yhteispistemäärä oli siis 64 pistettä, joka oikeutti KTK-III palkintoon. Olin hyvin tyytyväinen tähän sillä en ollut varma saako tamma palkintoa ollenkaan.

☆ 25.08.2018, Esikoinen

Olin etsinyt Barbille jo jonkin aikaa sulhoa, jotta saisin siitä itselleni varsan. Itselleni mieleistä oria ei kuitenkaan heti löytynyt, joten tarjosin tamman tilausvarsan tekoon eräälle ponikasvattajalle. Hänellä oli pari oria mielessään, mutta lopulta päätyi hienoon mustaan Espanjassa asuvaan KTK-I palkittuun oriin. Barbi tuli heti kantavaksi lentoteitse luoksemme saapuneista "siemenistä", joten varsan odotus saattoi alkaa.

Koko tiineyden ajan Barbi pysyi oikein leppoisana, ja sitä oli mukava hoitaa. Muiden hevosten kanssa nyhjäämistä se kuitenkin selvästi vähensi tiineyden puolivälin jälkeen. Loppuajan se saikin tarhailla itsekseen turvallisuuden vuoksi. Itse varsominen tapahtui kuitenkin onneksi hyvin kuivitetussa karsinassa ilman suurempia ongelmia. Yllätykseksemme pieni ja sievä tammavarsa oli väritykseltään rautias, vaikka molemmat vanhemmat ovatkin mustia. Barbi oli aivan haltioissaan varsan nähdessään ja hienosti se pienokaistaan heti hoitikin. Aluksi varsaa sai kovasti olla opastamassa ja auttamassa, mutta päivän mittaan se kuitenkin reipastui selvästi. Kaksikko sai aluksi viettää pari päivää tallissa, sillä ulkona oli kovin sateinen ilma ja hienosti varsa osasi karsinassakin rallitella.

☆ 28.09.2018, Toinen varsa

Viimein löytyi Barbille sellainen ori, josta halusin ehdottomasti jättää varsan meille kotiin. Superhieno ori asustaa briteissä, joten olin orin omistajaan ensin yhteydessä sähköpostin ja sitten puhelimen välityksellä. Onneksi saatiin homma sovittua niin, että annos pakastetta saapuu lähimmälle oriasemalla, jossa tamma sitten siemennettäisiin.

Tiineysaika sujui taas vallan mainiosti, ja tammaa liikutettiin koko se aika viimeistä kuukautta lukuun ottamatta, jolloin tamma oli itse sitä mieltä, että nyt ei enää huvita. Tällä kertaa jännitettävää taisi olla vieläkin enemmän, sillä tuleva pikkuinen saisi tosiaan jäädä meille kotiin asumaan.

Varsominen sujui ilman ongelmia, ja Barbi oli tuttuun tapaan vallan mainio emä varsalleen. Salaa olin superonnellinen, että varsa oli tamma, vaikka olisi orivarsakin ollut yhtä tervetullut laumaan. Musta varsa oli varsin jämerän ja reippaan oloinen heti ensi hetkistä lähtien.

☆ 02.02.2019 Kouluvalmennus Adinassa, valmentajana Jannica

Ryhmälaiset olivat jo hyvää vauhtia maneesin lämmössä verryttelemässä, kun tulin paikalle. Työskentely näytti hyvältä, selvästi oli ennenkin itsenäisesti töitä tehty, eikä juurikaan tarvinnut minun puuttua verryttelemiseen. Ennen aloitusta saitte ottaa käynnissä ja ravissa perustehtäviä kaarteita ja kolmikaarista hyväksikäyttäen. Lisäksi otettiin muutamat ravilisäykset kokorataleikkaalla, siinä sai olla tarkkana, ettei ristiintulevat jääneet alle, vaan mentiin vetoketjusysteemillä. Alkutehtävät menivät kaikilta erinomaisesti ja laiskamatoihinkin saatiin vauhtia. Barbi työskenteli alusta asti kuuliaisesti ja kun sait sen motivoitua työntekoon, alkoi homma sujua myös vaikeampiin asioihin tullessa. Neuvoin hieman lähiopetuksessa isolla ympyrällä apujenkäytössä, yritettiin saada niitä mahdollisimman pieniksi ja huomaamattomiksi. Sitten keskityttiin hetki käsien asentoon, muista pitää kyynärpäät lähellä kylkiä ja kädet harjan päällä, noin, hyvä! Saitte jatkaa koko uraa toisten perässä ottaessa seuraavan potilaan ympyrälle. Kun kaikki olivat siinä vuorollaan muutaman kierroksen olleet harjoitusravissa näytillä jaoin teidät kahdelle ympyrälle, joilla saitte istua harjoitusraviin ja nostaa sitten laukan, ensin oikeassa kierroksessa. Muutamaa ponia saatiin hieman hillitä, mutta kokolailla hyvin menivät myös laukkaharjoitukset koko porukalla. Tänään laukassa hiottiin eteenpyrkimystä ja tempon säätelyä puolipidätteillä.

☆ 03.06.2019 - 08.06.2019 Koulukurssi Pikkupellossa

Pikkupellon tallipihaa koristivat kesäkuun kirkkaudesta nauttivat koivupuut. Olin ilmoittanut meidät kuusipäiväiselle koulukurssille, koska Barbi poni oli tovi sitten suorittanut kisauransa kouluratsastuksen osalta loppuun, ja sen on tarkoitus suunnata kouluratsastusen laatuarvosteluun. Poni on saanut viettää hieman leppoisampaa eloa viime aikoina, joten tehotreeni koulun parissa sopii meille paremmin kuin hyvin ennen tamman laidunlomaa. Juuri ennen ensimmäistä ratsastustuntia huomasin, että poni oli saanut turpaansa haavan. Siinä sain sitten tyrehdyttää ja puhdistaa haavaa, kun tammaa samalla varusti eräs toisen ryhmän ratsastaja. Haavan verenvuoto onneksi lakkasi melko pian ja pääsimme Barbin kanssa osallistumaan tunnille. Pyysin kuitenkin tunninpitäjää seurailemaan tamman turpaa, jos vuoto alkaisikin uudelleen. Häpesin tunnilla silmät päästäni, kun ponini päätti näyttää kaikki sen ei niin imartelevat tavat. Suoruudesta ei ollut tietoakaan, vaan lähinnä näytti että teimme eri tehtäviä kuin muut, kun poni kulki niin mutkalla. Laukan nostot menivät aivan penkin alle, ne joko nousivat muutaman metrin liian aikaisin tai sitten myöhään... Lopputunnista päätti Barbi myös rueta jumittelemaan uralle, eikä millään meinannut liikkua eteen. Tämä tunti todistikin hyvin, että aina ei ponin kanssa olla samaa mieltä asioista, ja tämä tehotreeni on meille kyllä tarpeen. Sanoin kuitenkin tunnin loputtua, että tämä voi sitten huomenna olla aivan mahtava, vaikka tänään olikin tällainen. Seuraavana päivänä keskityttiin ravityöskentelyyn ja kaareviin radan teihin, joten poni pääsi osittain näyttämään parastaan. Barbi nimittäin oli aivan huippu ratsastaa, ja voi että mitä ravia se menikään. Poni oli hienosti koko tunnin kuulolla ja suoritti tehtävät hyvin. Sen vinoutta saatiin myös todella kivasti korjattua hieman kaarevien teiden avulla. Kolmantena päivänä me kurssilaiset saimme pitää välipäivän ratsastamisesta, kun vuorossa olivat tallilla järjestetyt epäviralliset näyttelyt. Valmistauduin päivään pesemällä Barbin, sillä ponilla oli kiva hiekkakuorrute tarhassa vietetyn yön jäljiltä. Poni oikein nautti pesussa olosta, ja siinä mietinkin, että milloinkahan se on viimeksi ollut samanmoisessa pesussa. Kun poni oli pesty, pääsi se kuivatteluloimen kanssa karsinaan odottelemaan. Suitsia ei tarvinnut pestä, sillä olin ottanut mukaan welsheillä näyttelyissä käytettävän naruriimun mukaan. Neljännen päivän siirtymätreenit saivat minut ajoittain pohtimaan ponin myymistä sirkukseen, sillä taas kerran Barbilla oli hieman huonompi päivä. Alkutunnin tamma suoritti hienosti, kun tehtiin juttuja käynnissä ja ravissa. Kun mukaan otettiin laukka, levisi sitten koko pakka. Poni ei jaksanut enää keskittyä, ja suorituksetkin olivat sitten sen mukaiset. Laukassa ja etenkin laukannostoissa se esitti jos minkälaisia liikkeitä, jotka eivät kuuluneet asiaan. Kurssin varsinaisena viimeisenä ratsastustuntipäivänä hiottiin erityisesti laukkaa. Tunnin lopuksi opettajamme muistutti iloisesti huomisista kisoista. Tämän päivän työskentelyn perusteella huominen kisakokemus tulisi olemaan meidän osaltamme täysi arvoitus. Sillä tänään tunnilla yllättäen oli Barbi koko tunnin ajan melko rento ja mukava. Parit pienen pienet protestit se esitti, mutta kaiken kaikkiaan hyvä tunti. Eli huomiset kisat voivat mennä joko todella hyvin, tai sitten todella huonosti, mutta luulavasti jotain siltä väliltä. Kisapäivän aamuna olin menettää malttini lopullisesti, sillä en meinannut löytää ponin suitsia mistään. Kirosin itsekseni ja kiertelin ympäri tallia ja ajattelin, että ei voi olla totta. Mielestäni olin ne jättänyt käytössämme olleen karsinan ovessa olevaan koukkuun, mutta kun ei ne siinä olleet. Varmaan vartin olin tallia kiertänyt, kun muistinkin että otin suitset huoneeseeni mukaan. Olin sen aamutohinassa aivan unohtanut. Minulla oli nimittäin kisoja varten mukana blingbling otsapanta, jonka huoneessani suitsiin vaihdoin. Kiireen vilkkaa hain suitset ja pääsin varustamaan ponia. Itse radalla tanssahdellessani tähtihetkiini lukeutui ehdottomasti se, kun poni teki tasaisen radan, vaikka viikko oli ollut hyvin vaihteleva. Verryttelyssä Barbi oli nimittäin hieman huono ratsastaa, mutta itse radalla se oli kyllä oiken hieno. Alun raviosuudet sujuivat paremmin kuin odotin, sillä siellä oli jos jonkinlaista kiemuraa ratsastettavana. Laukat nousivat hienosti ajallaan. Keskikäynti osuuksilla Barbi valahti aika hitaaksi, mutta se ei meitä haitannut hyvin menneen alkuradan jälkeen. Kaiken kaikkiaan Pikkupellon koulukurssi oli meille kyllä aivan paikallaan. Poni pääsi työskentelemään kunnolla, ja itse sain uudesta näkökulmasta oppeja tamman ratsastamiseen. Koko porukka tallilaisista kurssilaisiin oli kyllä mahtava, ja meillä olikin kyllä upea viikko. Kiitos kurssista! Ehdottomasti tultaisiin uudelleenkin. :)